Paljon on ehtinyt tapahtua

Tässä on sattunu ja tapahtunu hyvinki paljon viimesen kuukauden aikana.

Aloitan vaikkapa muutosta. Vanhasta osotteesta piti päästä pois, yläkerran naapuri oli liikaa mulle. Löysin sitte kivan 4 huoneen, 1 ½ kerroksen ja piharakennuksen käsittävän 100m2 omakotitalon täältä vähä sivummalta kaupungista. Poikakaverille puhuttuani päätettiin ottaa sen veli messiin ja koittaa saataisko se kämppä. Noh, niin siinä sitte kävi että muutettiin tänne vuokralle 1.8. :) Siittä asti ollaan täällä asuttu, ja oon itte kyllä viihtyny tosi hyvin, vaikkakin tuo poikkiksen veli tahtoo olla hyyyvin raskasta kestettävää..... -.-'
Kuvia laittelen tästäki kämpästä kunhan saan asiallisia sellasia otettua joku päivä. Oon aika hyvin saanu itte tän sisustaa, poikkiksella on oma pelihuone alhaalla, sen veli on saanu sotkea oman yläkerran makuuhuoneensa niinku huvittaa, ja mulla ja marsuilla on tää toinen yläkerran makuuhuone vallattuna, nukutaan täällä Samun kanssa.

Sitten surullisempi juttu, Indin poismeno.
Ennen muuttoa huomasin pikkuneidillä kaulassa pari pattia ja soitin lääkärille niistä, sanoi että seuraile niitä. Noh, viikossa niitä tuli 2 lisää, ja soitin taas lääkäriin että haluan mennä näyttämään neitiä, sillä kun oli vielä toisen etujalanki takana pieni patti. Lääkärikäyntiin mennessä Indille oli tullu 5 pattia kaulaan + etujalan takana oleva.
Meidän luottolääkäri sitten tutki neidin, koitti ottaa ruiskulla kahdesta patista näytettä mutta ei saanu oikein mitään ulos, minimaalisesti verta vain. Pikatestissä näkyi tosi vähä bakteereja, ja lääkäri sanoikin että tuskin on mikään märkäpaise tai muu kyseessä, ja tutkiessaan huomas myös takajalkojen takana patit. Diagnoosi oli melko selvä ja varma; imusolmukkeiden leukoosi. Ennusteena tässä sairaudessa oli varma kuolema jota edeltää hidas ja pikkuhiljaa etenevä yleinen kuihtuminen. Lopetus olis siis ennemmin tai myöhemmin edessä. :(
Päätettiin kuitenki kokeilla antibioottikuuria, josko se auttais jotaki. Pari viikkoa kuuri jatkui, ja Indi alkoi yhtäkkiä loppuvaiheessa laihtua. Kuurin loputtua painoa oli pudonnu jo 156g, ja olin ihan hädissäni. Neiti ei suostunu enää yhtään mitään syömään itse, joten jouduin kirjaimellisesti pakkoruokkimaan sitä. Silti neiti vain laihtui ja kuihtui, sen silmät alkoi rähmiä, hengitys haista ja nenä vuotaa. Se ei enää kakkinut, ja pissasikin vain jos sille sai ruiskulla vähä vettä suuhun, pari persiljanpalaa se suostui aamuisin närppimään...
Sen hampaat tarkistettiin ja raspattiin tiistaina, reilu viikko hurjan laihtumisen huomattuani. Se sai kortisonipiikin kankkuun ja pistettävän kipulääkkeen mukaan kotiin. Indi vähä piristyi leikkauksen jälkeen ja söi pellettimössöä enempi ku mitään muuta pariin päivään, ja olin toiveikas. Kipulääkettä laitoin keskiviikkona päivällä niskaan, torstaina päivällä ja vähän lisää illalla, mutta torstaipäivän aikana soitin kuitenkin jo lääkärille ja varasin lopetusajan perjantaille. Se ei olis kuitenkaan kestänyt viikonlopun yli hengissä, se olis kärsiny silloin jo niin kamalasti, enkä halunnut sitä mun pienelle rakkaalle. <3 Torstain kipulääkkeen jälkeen se taas muka söi enempi ku ennen, ja olin perjantaiaamuna jo perumassa lopetusajan, mutta kun tulin töistä kotiin 10 aikaan, ei Indi edelleenkään suostunut syömään ja oli taas laihtunut hieman. Päätös oli helppo, mutta niin raskas. :'(

Mun rakas pieni Indi siirtyi ajasta ikuisuuteen perjantaina 13.8.2010 kello 11.40. Ikävä on järkyttävä. <3
  
 

                                      Hautakiveen tulee vielä yksi sana, kunhan keksin sen oikean.
  

Kuulumisia viimeseltä kuukaudelta

Kuntosalilla on tullu käytyä joka viikko pari kertaa, paitsi tosin kamalimman flunssan kourissa. Combatissa on käytyä joka viikko, ja vasta alotin käymään myös Pumpissa. Kyllä tuntuu lihaksissa, jaloissa varsinki hyvin. Toivottavasti myös alkaa näkyä. :D Kuultiin että siellä alkaa uutena Zumba, joten kaippa sitäki pitää kokeilla. Sitte viikko-ohjelma olis Combat, Pump, Zumba, Pump. Kuulostaa hyvältä. :)

Asumisen kanssa mulla on ongelmia, yläkerran ukko on alkanu vainota mua. Se kiroaa ja huutaa ja uhkailee öisin tuolla asunnossaan, yks yö herättiin Samun kanssa siihen että se alkoi karjumaan täyttä kurkkua " VITTU PERKELE ON SE NY SAATANAN KUMMA KU EI IHMISET OSAA NUKKUA, VOI HELVETTI MÄ TUUN TAPPAAN SUT SIELLÄ ALAKERRASSA AAMULLA!!!". Ei oikeen huvittanu nukkua enää, puhumattakaan että aamulla lähteä töihin... En ymmärrä mikä sillä on napsahtanu, me oltiin Samun kans menty nukkumaan 22.30, ja tää huuto alkoi 1.45. Ja siis mulle oli osotettu, eikä ollu eka kerta ku tapahtuu, tosin eka kerta kyllä ku tulee tuollanen suora tappouhkaus. Viimeks se vaan huusi että taittakaa niskanne jne.
No, isännöitsijälle soitin sinä aamuna, ja kävinki siellä, mutta eivät voi tehdä mitään ku kukaan muu ei valita. Niinpä mulla on tässä uuden kämpän etsintä käynnissä, tähän mä en jää pelkäämään henkeni puolesta ja elämään peläten käydä yöllä vessassa tai aiheuttavani jonku kolahduksen.
Löysin ilmotuksen kahdesta remontoidusta 3h,k,s rivitalosta tuossa vähä sivummalla kaupungissa, seutu ois rauhallista jne, mutta rempatun rivarin hinta voi olla vähä liikaa mulle. 3 huonetta ois hyvä, sais marsut tavaroineen omaansa, ja vaatteille ihan oman vaatekaapin ettei tarvi marsujen heiniä ja mun vaatteita pitää samalla hyllyllä. Sais halvemman kuivikeratkasun noille ym. Huoh, haaveilen jo, mutta en ees oo nähny kys. kämppää tai kuullu kokoa, hintaa jne., puhumattakaa saanko siihen asumistukea, pitääkö muuttaa Samun kanssa ja milloin pääsee ees muuttaan. Voi olla että joudun vaihtaan unelmien kohdetta, tai siis tyytyä muuhun siihen asti että oon rikas, tai edes oikeissa töissä. Harmi.
No, maanantaina kuitenki soitan siitä kämpästä, ja käyn Kelalla kyselemässä asumistukijuttuja sun muita. Jännittää jännittää!

BodyCombat

Huhhuh, oltiin kaverin kanssa eilen kuntosalilla, ja ja kateltiin siinä sivusilmällä ku jumppasalissa oli menossa BodyJam. Siihen tuli sitte yks ohjaajista ja alkoi puhua meitä seuraavana alkavaan Combattiin. Meillä oli tarkotuksena ryhtyä semmoseen vasta ehkä ens viikolla, mutta pakkopa tuo oli suostua ku se ojensi meille osallistumiskortit noin vaan käteen. :P
Eipä siinä, odoteltiin Combatin alkua ja mentiin sitte sinne salin takaosaan paikoille ku ovet aukes. Oli kyllä tosi hauskaa ja tehokasta! Hiki vaan valu ja syke kohos ku hakattiin siellä pahiksia. :D Oli hyvää musiikkia ja tosi innokas ja raivoisa ohjaaja, se oli tosi mahtava tunti.
Eilen illalla ei tuntunu yhtään missään pahalta, eikä edes oikeen väsyneeltä. Sänkyyn mennessä nukahdin kyllä ihan saman tien, ja nyt aamusta huomasin että selkö on jumissa, ainaki toinen puoli tuolta alhaalta, ja toinen on vähä keskempää. Jospa sitä tänään vaan pysyttelis kotona salin sijaan, ensin meinasin mennä mutta ei taida pystya nyt. :)
Kaverin kanssa tuumattiin että mennään jossain välissä toiselle Combat-tunnille, ja sitte vois kokeilla uskaltautua esim. BodyPumppiin tai Steppiin. Hmm-mh, ja Jam oli tosi rennon näköstä heilumista, siinä ei näyttäny tulevan ees hiki. Attackiin me ei vielä uskalleta, kuollaan pian sinne. :D

Vauvamarsut

Voi vitsit kun ne on vaan niin lutusia, kattokaa nyt. :D
Chatterbox
Mitäpä sitä tekiskään ilman marsuja, huoh. On niistä aina sen verran iloa, vaikka myös työtä ja murhettakin. Roniakin kun kattoo niin muistaa miks noita on 4 tuolla. Poitsu menee pälpättäen pitkin huonetta, työntää tavarat pois tieltään ja menee vauhdilla läpi. Välillä pälpätetään kovaa, välillä pulistaan ihan hiljaa, mutta kuitenki koko ajan lähtee ääntä.

Kk-kortti kuntosalille!

Sain sitte vihdoin sen verran irti itestäni että kävin 26.3. hakemassa kuukausikortin kuntosalille. :) Sen jälkeen oonki käyny 4kertaa viikossa siellä, nyt pääsiäisen aikaan vaan on taukoa useampi päivä, tämä sali- Piukkis- kun yhdistyy Rokin kanssa ja muuttohommien & pyhien takia ovat kiinni. Tiistaina sitte aletaan taas käymään, katotaan kehtaako sinne mennä jos siellä on miehiäkin...

Oon kyllä tosi tyytyväinen itteeni, ostin sieltä L-Karnitinia ja ajattelin vielä ostaa CLA-valmistetta, niin pääsis rasvanhävitys/painonpudotus käyntiin kunnolla. Vatsalihaksia oon tehny jo kotona lattialla muutaman viikon ajan, ja tuossa viime viikon aikana huomasin vaikutuksenkin: mulla oli alussa kaula (joo siis ihan kaulakaula) tosi kipee monta päivää, niskakin vähä, ja poikakaveri sanoi että tein vatsalihakset "rullaten". Nyt sitte lauantaina näytin sille miten vatsalihakset nyt luonnistuu; ristein kädet rinnalle ja nousin selkä ja kaula suorana ylös. Se oli oikeen otettu mun edistymisestä. :)

Aion tosiaan yrittää laihduttaa tässä sinne 65kg paikkeille, jos nyt vaan onnistuis. Eiköhän se tästä ku kesä tulee, käy vaan ahkerasti salilla, ulkona juoksemassa ja jättää tuota ruokaa vähemmälle. Hmmh, helpommin sanottu ku tehty... Toivottavasti kuitenki tulee tuloksia, poikakaveri on laihtunu kuulemma jo yli 6kg sillä että se on syöny töissä salaattia ja kotona vain vähän mitään muuta, mutta liikkunu se ei ole yhtään. Toki mullekki tulee lihaksia tässä ku salilla treenaan, mutta jospa tuo paino lähtis alaskipäin ku tarpeeks jaksaa jatkaa.

 

 

HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ KAIKILLE!

(Työ)haastattelu

Kävin varamiespalvelun työhaastattelussa aamulla, eilen soittivat ja kysyivät pääsisinkö. Mitäpä mulla muutakaan niin sinne siis. Aamu ei alkanu parhaimmalla mahdollisella tavalla, olin ajoissa liikkeellä, Chydenian parkkihallissa jo 9.40 ku aika oli vasta klo 10. Hirmukseni huomasin ettei mulla oo parkkikiekkoa! Ei muutaku äkkiä liikkeelle jos löytys paikka johon ei tarvi kiekkoa, kolikoitakaa mulla ei ollu Anttilan parkkipaikalle menoon.
Noh, ei muutaku ympäri ja takasi Chydeniaan, ylös asti että mennään Clas Ohlssonilta hakeen kiekko. Pjaskat, Ohlssonin edessä huomasin että ovet on kiinni, ja kello on 9min vaille. Ei ku äkkiä autoon, alakertaan ja sormet ristissä ettei tuu lappuliisoja. Juosten takasipäin alaovelle, joka oliki lukossa eikä auennu, eli juosten toiselle ovelle, pihan kautta kiertäen koko rakennuksen, Punaisen Ristin yläkertaan, Kokkola-lehden toimituksesta kysyin että missä on oikea paikka. Taasen alas ja ulos ja pari ovenväliä eteenpäin ja ehdin sisälle just 2min vaille. Hyvä kuva ku saapuu just minuutilleen haastatteluun... -.-'

Mukava setä siinä sitte tervehti, ja minä pahoittelin ku juoksin ympäri pihaa väärissä rakennuksissa...kuulemma en oo ainoo joka menee väärästä ovesta... Eipä siinä, se lisäs tietoja ja taitoja sinne mun eilen illalla netissä täyttämääni hakupaperiin, otti kopiot  todistuksista samalla ku juteltiin hevosista (hällä kotona tytöllä oma heppa).
Ennen lähtöä sanoin olevani avoimin mielin töiden suhteen, mutta etten halua tehdä sitä virhettä ku jotkut, että työpaikan takia joutuu aamulla mennä itkien töihin ja tulla itkien kotiin jokakerta  "taas mä epäonnistuin"- fiiliksellä.
Kiltti setä siihen sitte että joo, hän on hyvinki varma että mulle keksitään töitä, hän ilmottelee ku jotain kuuluu, mutta ei kannata säikähtää jos ei heti tässä loppuviikon aikana puhelin soi. Kuitenki laaja kiinnostus hommiin lisää mahdollisuuksia paljo. Jäi oikeen hyvä mieli tuosta laitoksesta. :)

Se muisti mun siskon joka pääsi varamiespalvelun kautta töihin eka hetkeks, sitte vähä pidemmäks aikaa ja nyt taitaa olla melkeen jo vakituisena. Se setä sanoi että vaikka hommat on sellasia muutaman päivän-muutaman kuukauden juttuja, niin monasti voi tulla kesätyöpaikkaki siittä, tai vakituinen tuuraaja, ja useimminhan firmat haluaa niitä jo talon tavoille oppineita eli ennenki olleita työntekijöitä, eli hyvät mahikset päästä uusiks. Ja pakkohommaa ei ole, mutta toki mahikset huononee sitä mukaa kun kieltäytyy paljo menemästä töihin. No, vaikka oliski lyhyt homma niin saa ainaki työkokemusta ja vähä rahaa. :) Eli ei paha.

Infinity - Feeling good

Mahtava kappale sillon ku on hyvä fiilis. :P

  

   
I am dancing round and round
Listening to this happy sound
You've got to let your feelings show
Relax and let vibrations flow

I am feeling good
I am feeling fine
I am feeling good
And I feel all right

This time it's for real

You may think I seem as cold
As a million winter storms
I don't mean to be this way
Was the words I always said
All I asked from you was time
Time to find out what was right
I was being inexperienced
On how to be more than just a friend

This time it's for real
I know I know I know it
That's the way I feel

Like a bird that learned to fly
On its way to fly so high
It was like my life had just begun
I tried to reac out for the sun
You caught me unexpectedly
I tried to fly with broken wings
You were reaching out for me
For the first moment I felt free

This time it's for real
I know I know I know it
That's the way I feel