Viime torstaina mulla oli ratsastus klo 15, ja sitä edeltävässä blogitekstissä kirjoitin näin: "Tästä pitäis mennä tallille ennen kolmea, kolmelta olis pienryhmätunti mulla. Mikähän hevonen? Aika vahva veikkaus että Sissi, mutta joku muu olis vaihtelua, ei Nillistä kuitenkaan."
Olikohan vaikea arvata mikä heppa mulla oli... :D Nillispä tottakai. No ei siinä, Sirpa tykkäs että meni hyvin, vaikka omasta mielestä ei läheskään niin hyvin ku joskus sillä on menny.
Perjantaina parani, pääsin kolmen tunnilla Sissillä, laitoin gramaanit ja hyvä idea olikin kun tamma oli kiimassa. Alun 5min. ratsastin käynti-ravi-käynti-seis-käynti- siirtymiä raippa kädessä pystyssä, ja heti latasin kepillä jos ei reagoinu pieneen pohkeeseen. Eräs toinen ratsastajatäti siinä ihmetteli että pitääkö oikeasti käyttää noin hirvesti raippaa, ja Sirpa siihen vastakisin mun puolesta että kyllä, jos tuon tamman haluaa tunnilla liikkuvan niin tunti alotetaan herkistelemällä se pohkeelle raipan kanssa. En ymmärrä mikä sillä hevosella on, tuonkin alun kun ratsastin raippa pystyssä ja käytin sen kunnolla heti kun ei reagoinut nopeasti, niin joo, kyllä se seuraavat 2min reagoi pieneen pohjeapuun, mutta sen jälkeen taas hirveä junnaus, eikä muutakuin raippa pystyyn ja sillä liikkumaan. Kyllä se sitten onneksi useamman kerran testattuaan alkoi liikkumaan itsekseen. Vasemmat laukat on sen kanssa aina hankalia, se ei halua suoristua ja olla oikealla ohjalla, niin se ei sitten nosta laukkaa jos yhtään aiot pitää oikean ohjan kädessä. Tällä kertaa vain ei ollut ongelmaa, laukka nousi ekasta pohkeesta ja Sissi laukkas kivasti. Lopputunti menikin itsekseen sievästi. Se osaa ja jaksaa niin testata ratsastajaa, vaikka varmasti tietää mun kanssa että ei tuu pääsemään helpolla. Yks Sirpan pitämä tunti oli vielä vähä "räväkämpi" raipankäytön osalta, mutta vasta silloin hevonen alkoi liikkua takaa ja suu toimi kunnolla. Silloin Sirpa sanoikin että nyt ratsastin sitä niinku hän ratsastais; jos pyydetään laukkaa eikä se nouse ekasta pohkeesta, se raippa käytetään niin että sieltä nousee laukka, ihan sama kumpi kunhan nousee. Ja hevonen olikin ihan super taas.
On se niin ihme, miksi tuokin hevonen ottaa selkäänsä niin järkyttävän kovin vaikka pääsisi paljon helpommalla kun kuuntelisi -jos ei heti- edes toisesta pyynnöstä...
Perjantai-iltana tallille tuli uusi hevonen, Nillan vaihtis Lady Guinevere. Lauantaina ratsastin Ladylla yhdeltä, Sirpa talutti pari kierrosta ensin (käynti tuntui siltä ku istuis pakettiautossa jota heilutetaan ulkoapäin :D) ja kattoi sitten vierestä miten menee. Käynnissä tykkäs kyttäillä kaikke mahdollista, ravissa vispas ja nykki päätään kun ei halunnut ohjalle ja suoraksi, mutta pätkittäin hakeutui sitten kuolaimelle kivasti. Todella huono kunto, keventelin siinä puolisen tuntia, välillä istuin hetkiä alas (ihana liike!) ja 3 laukkaa nostin, sitten kävelin löysällä ohjalla, ja hevonen oli aivan hiessä, joka karva märkä, kaulalta valkosessa vaahdossa, samoin suitsien alta ja takajalkojen välistä. Reppana, huono kunto ja armoton läski. Muuten tosi kiva, perus tuntipollen olonen, ilmaseks ei anna mutta parempi "tasonen" ku viimeisimmät tallille tulleet (vrt. Sissi: ei nosta laukkoja, Bamse: jyrää alta pois ja yrittää ratsastajaa alas ym.). Kyllä siitä hyvä tulee. :) Käytöstapoja ei hirveesti ole, esim. taluttaessa ei huomaa ihmistä vaan saattaa "kävellä yli", karsinassa voi kesken satuloinnin ottaa ja häipyä ovesta ulos... Mutta niin, kyllä siitä hevonen saadaan, muistakin on saatu. :)
0 kommenttia:
Lähetä kommentti