15.2.2010
Maanantai
Olipa taas päivä. Aamulla herättiin poikakaverin luota, heitin sen töihin ja tulin tähän syömään aamupalaa. Kohtahan se alko puhelin huutamaan, ja muistinki että mulla oli neuvola-aika siinä 30min päästä! Eipä ku äkkiä vessan kautta peilin eteen, puhtaat pikkuhousut jalkaan ja neuvolaan. Verenpaine käsittääkseni kunnossa eikä mitään häikkää oo ollu, ja siitä sitte sisätutkimukseen. Paljo mukavampi tuo neuvolatäti entä ne Kälviäläiset on, ei kirpassu papa-koekkaan pahemmin. Noh, sain reseptin noille Yasmineille, Samu ku on tykänny että oon ollu paljo mukavampi niiden kanssa entä Harmonettien, niin jatketaan sitte näillä.
Kotona taas, tiskasin tiskit ja tulin siihen tulokseen että huomenna on pakko soittaa se putkimies että saa noi vedet kunnolla tiskipöydän lavuaareista pois. Siinä sitte innostuin siivoilemaan keittiön pintoja, tuosta sivupöydästäki tuli jopa valkonen ku kaadoin vähä kloriittia siihen. Saman käsittelyn sai mikro ja leivänpaahdinki. Samu tuli siitä sitte syömään mun salaattia ku töissä ei kuulemma ollu tarjoilua. Päiväunien jälkeen pesin 3 koneellista pyykkiä alakerrassa, nyt ne kuivuu tässä ympäri asuntoa. Marsutki piti siivota, mutta en oo sitä vielä joutanu. Onhan tässä aikaa, huomenna sitte ennenku se putkimies toivottavasti tulee niin siistin niitä vielä vähä.
Huomenna onki ohjelmassa vierailu Kelassa kysymässä missä mun työttömyysrahat viipyy, ja sossussa kysymässä vuokranmaksurahoista, hakemus sinnekki jätetty 4.pvä että jo joutas tulla ilmotusta...
Sanin silmä on vallan mukavan näkönen, ei oo enää harmaa, mutta ympäriltä verestää vielä. Eilispäivästä asti saanu tippoja, Oftan Kloramfenikolia oli apteekkiin eilen onneks soitettu. Se on oikeen helppo noiden silmätippojen kanssa, kunhan sen vain saa ensin kiinni häkistä. Sitte ku ottaa vasemmalla kädellä nenän ympäriltä kiinni ja vähä pitää alaluomesta peukalolla kiinni niin oikeella kädellä saa vaivatta tipan silmään. Ei yritäkkää pyristellä karkuun tai moiti sitä mitenkää, ihan rauhassa seisoo ja antaa laittaa takasi häkkiin sievästi.
Nyt sais tulla joku toinenki roskasilmä tänne meille, sais samoista tipoista hoidettua sen niin ei mee niin paljo hukkaan (ja olis tulevaisuudesta sitte pois se silmäongelma [toiveajattelua...]).
13€ lääke ja 8€ lääkärinpalkkio.
Kotona taas, tiskasin tiskit ja tulin siihen tulokseen että huomenna on pakko soittaa se putkimies että saa noi vedet kunnolla tiskipöydän lavuaareista pois. Siinä sitte innostuin siivoilemaan keittiön pintoja, tuosta sivupöydästäki tuli jopa valkonen ku kaadoin vähä kloriittia siihen. Saman käsittelyn sai mikro ja leivänpaahdinki. Samu tuli siitä sitte syömään mun salaattia ku töissä ei kuulemma ollu tarjoilua. Päiväunien jälkeen pesin 3 koneellista pyykkiä alakerrassa, nyt ne kuivuu tässä ympäri asuntoa. Marsutki piti siivota, mutta en oo sitä vielä joutanu. Onhan tässä aikaa, huomenna sitte ennenku se putkimies toivottavasti tulee niin siistin niitä vielä vähä.
Huomenna onki ohjelmassa vierailu Kelassa kysymässä missä mun työttömyysrahat viipyy, ja sossussa kysymässä vuokranmaksurahoista, hakemus sinnekki jätetty 4.pvä että jo joutas tulla ilmotusta...
Sanin silmä on vallan mukavan näkönen, ei oo enää harmaa, mutta ympäriltä verestää vielä. Eilispäivästä asti saanu tippoja, Oftan Kloramfenikolia oli apteekkiin eilen onneks soitettu. Se on oikeen helppo noiden silmätippojen kanssa, kunhan sen vain saa ensin kiinni häkistä. Sitte ku ottaa vasemmalla kädellä nenän ympäriltä kiinni ja vähä pitää alaluomesta peukalolla kiinni niin oikeella kädellä saa vaivatta tipan silmään. Ei yritäkkää pyristellä karkuun tai moiti sitä mitenkää, ihan rauhassa seisoo ja antaa laittaa takasi häkkiin sievästi.
Nyt sais tulla joku toinenki roskasilmä tänne meille, sais samoista tipoista hoidettua sen niin ei mee niin paljo hukkaan (ja olis tulevaisuudesta sitte pois se silmäongelma [toiveajattelua...]).
13€ lääke ja 8€ lääkärinpalkkio.
14.2.2010
Sani reppana
Huomasin yöllä ennen nukkumaanmenoa että Sani kyhjötti kopissaan vaisuna. Onneks oon näin tarkka näiden marsujen kanssa, nimittäin punnihtin sen sitte siinä ja samalla huomasin heinän toisessa silmässä. Sain sen pois heti, mutta silmä oli jo pinnalta harmahtava, verestävä ja luomet ihan turvoksissa, silmä vähä oli valunukki. Mitään haavaa siinä ei näkyny olevan, eikä verta vuotanu niinku Ronin tapauksessa.
Pyyhein sitä vanulapulla ja lämpimällä vedellä, laitoin Ronin vanhoja silmätippoja -ei niissä mitään ab:tä enää oo, mutta ehkä jotaki rasvaa- ja tarkistin että se syö. Heräsin yölläki kattomaan että se on OK, ja nyt tuossa klo 10 aikaan soitin äidille ja kysyin mitä kannattais tehdä, miten helposti sais tipat sille päivystävältä.
Kattelin marsufoorumilta silmäongelmaketjusta vastaavia, ja lähes jokaisessa tapauksessa oli käyty lääkärissä ja saatu silmätipat/kipulääkettä/antibioottikuuri. Soitinpa sitte päivystävällä eläinlääkärille Uuteenkaarlepyyhyn ja sanoin suoraan että en oo tulossa marsua näyttämään, mutta että soitappa mulle puhelinresepti ab-silmätipoista ja mielellään kipulääkkeestäki marsulle tuonne päivystävään apteekkiin, ja sanoin vielä tippojen nimenki. Kaikki tämä muka-tietäväisyys näistä silmäasioista ihan vaan sen takia että tuo Uudenkaarlepyyn päivystäjä on sama joka Hilu-marsun tapauksessa sanoi että "Ei sitä voi hoitaa, kuolee jos kuolee".
Hilun tarina, klik.
Noh, nyt odotan mielenkiinnolla millaisia lääkkeitä se hoonosoomi-päivystäjä on meille Kanta-apteekkiin soittanu. Oon tässä kohta menossa sinne... Saa ainaki tuon Sanin silmän kuntoon, reppana pieni ku silmä on kipeä. :/ Punnihtin sen tosiaan yöllä, 6.2. se painoi 1216g, ja nyt yöllä 1172g, eli -44g. Toki se on voinu nyt nirsoilla tuon uuden Primo-pelletin kanssa, mutta varmasti tuossa on osa tuon kipeän silmän takia laihtumistakin. Se oli OK varmasti vielä klo 14 eilen, ja oletettavasti vielä klo 20 illalla, roskan huomasin n. klo 4 yöllä, eli on se voinu senki takia vähä laihtua.
Toivottavasti siellä olis määrätty kipulääkettäki meille, Metacam tai Rimadyl. Siitä olis jatkossaki hyötyä, tuntuu nimittäin ettei nuo lääkärit mielellään sitä kotiin määrää... Olis vain kaapissa valmiina että jos tässä tapauksessa ei tarvita, niin sitte joskus myöhemmin mahdollisesti hätätapauksessa/ensiavuksi.
Mutta nyt meen käymään siellä apteekissa.
Pyyhein sitä vanulapulla ja lämpimällä vedellä, laitoin Ronin vanhoja silmätippoja -ei niissä mitään ab:tä enää oo, mutta ehkä jotaki rasvaa- ja tarkistin että se syö. Heräsin yölläki kattomaan että se on OK, ja nyt tuossa klo 10 aikaan soitin äidille ja kysyin mitä kannattais tehdä, miten helposti sais tipat sille päivystävältä.
Kattelin marsufoorumilta silmäongelmaketjusta vastaavia, ja lähes jokaisessa tapauksessa oli käyty lääkärissä ja saatu silmätipat/kipulääkettä/antibioottikuuri. Soitinpa sitte päivystävällä eläinlääkärille Uuteenkaarlepyyhyn ja sanoin suoraan että en oo tulossa marsua näyttämään, mutta että soitappa mulle puhelinresepti ab-silmätipoista ja mielellään kipulääkkeestäki marsulle tuonne päivystävään apteekkiin, ja sanoin vielä tippojen nimenki. Kaikki tämä muka-tietäväisyys näistä silmäasioista ihan vaan sen takia että tuo Uudenkaarlepyyn päivystäjä on sama joka Hilu-marsun tapauksessa sanoi että "Ei sitä voi hoitaa, kuolee jos kuolee".
Hilun tarina, klik.
Noh, nyt odotan mielenkiinnolla millaisia lääkkeitä se hoonosoomi-päivystäjä on meille Kanta-apteekkiin soittanu. Oon tässä kohta menossa sinne... Saa ainaki tuon Sanin silmän kuntoon, reppana pieni ku silmä on kipeä. :/ Punnihtin sen tosiaan yöllä, 6.2. se painoi 1216g, ja nyt yöllä 1172g, eli -44g. Toki se on voinu nyt nirsoilla tuon uuden Primo-pelletin kanssa, mutta varmasti tuossa on osa tuon kipeän silmän takia laihtumistakin. Se oli OK varmasti vielä klo 14 eilen, ja oletettavasti vielä klo 20 illalla, roskan huomasin n. klo 4 yöllä, eli on se voinu senki takia vähä laihtua.
Toivottavasti siellä olis määrätty kipulääkettäki meille, Metacam tai Rimadyl. Siitä olis jatkossaki hyötyä, tuntuu nimittäin ettei nuo lääkärit mielellään sitä kotiin määrää... Olis vain kaapissa valmiina että jos tässä tapauksessa ei tarvita, niin sitte joskus myöhemmin mahdollisesti hätätapauksessa/ensiavuksi.
Mutta nyt meen käymään siellä apteekissa.
Vai että laihdutus... | Talleilua
Piti olla laihdutuskuuri ilman alkoholia, mutta eipä se siltä näytäkkään. Poikakaveri oli hankkinu alkomahoolia, ja pitihän sitä tottakai iteki käydä hakemassa. Toivottavasti tämä tästä vähä paranis... Sen joku entinen soitto(solisti)kaveri kävi tuossa pihalla moikkaamassa, ihme heppu. :o Tai ei siis sillai, mutta näytti vähä, öhm, mielenkiintoselta parilta naisensa kanssa. Enpä puutu siihen sen kummemmin, jokainen olkoon mitä huvittaa. Sen kaverit ku on muutenki ollu varsin mielenkiintosia. :D
Niin siis, laihiksella pitäs olla, tavote olis juhannukseks -10kg. Toivottavasti tää tästä kunhan ilmat pikkuhiljaa paranee, alkaa tuo liikuntaki kiinnostamaan enempi. Samulla meinas olla jo paikat kipeinä tuosta pienestä kävelystä, mulla ei tuntunu vielä missään.
Se länkkärityylin ratsastus oli kyllä vallan mielenkiintosta katsottavaa, vaikka vaan jonku vartin kerkesin sitä seurata. Yllättävän helposti saa hevosen kantamaan ittensä ja kulkemaan takaosa alla, harmi ku moinen ei iteltä onnistu... :P
Ihan mukavaa olla välillä heppojen kans tekemisissä, vaikka mieluusti värkkäis noiden jo tuttujen heppojen kanssa enemmän, niistä ku tietää tasan miten ne mihinki asiaan reagoi. Mutta eiköhän tämä tästä. :)
Tuossa aiemmin illasta tuli taas tuumattuaki miten ihania lemmikkejä nää marsut on. Käväsin kaupungilla kääntymässä poikakaverin kanssa, ja se jäi sitte tosiaan pihalle jutteleen hetkeks sille kaverilleen. Noh, sisällä oli taas ensimmäisenä Roni-poika vastassa, pää ylhäällä ja tomerana juttelemassa. :P Kovasti se siinä haasteli katto tarkasti kuka tuli. Se on kyllä niin hassu tapaus, pikku höppänä. Saman ku olin pari yötä peräkkäin pois täältä niin että molempina iltoina lähdin jo aikasin poikakaverille. 2.:sen päivän aamuna Nonsku tuli mua makuuhuoneen ovelle vatsaan, seuras siitä keittiöön koko ajan höpötellen ja nenä ylhäällä se jatko juttuaan keittiössä. Ei suostunu lähteen makuuhuoneen puolelle vaikka kuinka yritin, jalkoihin hakeutu saman tien uudestaan. Ei siinä sitte auttanu ku antaa sille namia ja rapsutella nenänpäältä. Ihanuus. :)
Niin siis, laihiksella pitäs olla, tavote olis juhannukseks -10kg. Toivottavasti tää tästä kunhan ilmat pikkuhiljaa paranee, alkaa tuo liikuntaki kiinnostamaan enempi. Samulla meinas olla jo paikat kipeinä tuosta pienestä kävelystä, mulla ei tuntunu vielä missään.
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Tallihommista sen verran että oon tuolla yhdellä "yksityistallilla" käyny western-kouluttajaa (tai enempiki sen työntekijää) auttelemassa. Nyt ois ideana että kävisin lauantai-iltapäivisin hoitamassa karsinat puhtaiks, hevoset sisälle ja heinät ja kaurat valmiiks, mahdollisesti myös iltaruokkisin ne. Heppoja siis 8kpl huollettavana, mukaan mahtuu 3 curly-tammaa eli niitä kiharakarvasia tapauksia, suokkiruuna, quarter-ori, 2 samanmoista ruunaa ja muistaakseni se tiine tammaki oli quarter-rotunen.Se länkkärityylin ratsastus oli kyllä vallan mielenkiintosta katsottavaa, vaikka vaan jonku vartin kerkesin sitä seurata. Yllättävän helposti saa hevosen kantamaan ittensä ja kulkemaan takaosa alla, harmi ku moinen ei iteltä onnistu... :P
Ihan mukavaa olla välillä heppojen kans tekemisissä, vaikka mieluusti värkkäis noiden jo tuttujen heppojen kanssa enemmän, niistä ku tietää tasan miten ne mihinki asiaan reagoi. Mutta eiköhän tämä tästä. :)
Tuossa aiemmin illasta tuli taas tuumattuaki miten ihania lemmikkejä nää marsut on. Käväsin kaupungilla kääntymässä poikakaverin kanssa, ja se jäi sitte tosiaan pihalle jutteleen hetkeks sille kaverilleen. Noh, sisällä oli taas ensimmäisenä Roni-poika vastassa, pää ylhäällä ja tomerana juttelemassa. :P Kovasti se siinä haasteli katto tarkasti kuka tuli. Se on kyllä niin hassu tapaus, pikku höppänä. Saman ku olin pari yötä peräkkäin pois täältä niin että molempina iltoina lähdin jo aikasin poikakaverille. 2.:sen päivän aamuna Nonsku tuli mua makuuhuoneen ovelle vatsaan, seuras siitä keittiöön koko ajan höpötellen ja nenä ylhäällä se jatko juttuaan keittiössä. Ei suostunu lähteen makuuhuoneen puolelle vaikka kuinka yritin, jalkoihin hakeutu saman tien uudestaan. Ei siinä sitte auttanu ku antaa sille namia ja rapsutella nenänpäältä. Ihanuus. :)
29.1.2010
Kämppäkuvia
Kuvasaastetta tästä mun kämpästä. Kokoa 48 neliöö, eli kaksi huonetta, keittokomero, vessa, vaatekaappi. Marsut asuu makuuhuoneen nurkassa ja niiden tavaroita on sängyn alla laatikoissa ja vaatekomerossa, josta löytyy myös heinät.
Kuvissa on muutamassa päivänvaloa, loput otettu jo ku ulkona on pimenny...
Kuvissa on muutamassa päivänvaloa, loput otettu jo ku ulkona on pimenny...
Makuuhuoneen puolelta kuvattu, "keittokomeron" läpi olohuoneen puolelle.~~
Vessasta, oikealla suihku
Vessasta, oikealla suihku
~~
Nämä asuu sängyn päällä, sammakko on poikakaverilta.
~~
Eteisestä päin...
~~
...ja sängynpääty näyttää tältä:
~~
Eteisestä vaatehuoneen ovelta olohuoneeseen, vessan ovi seuraavana oikealla
~~
Olohuonetta, tietokone jää selän taa
~~
Olohuone keittiön ovelta
~~
Viimeisenä vaatekomero, joka sisäistää itseensä melkein kaiken muunkin vaatteiden lisäksi...:P
~~
Hirvi ja apina
~~
Nämä asuu sängyn päällä, sammakko on poikakaverilta.
~~
Eteisestä päin...~~
...ja sängynpääty näyttää tältä:
~~
Eteisestä vaatehuoneen ovelta olohuoneeseen, vessan ovi seuraavana oikealla
~~
Olohuonetta, tietokone jää selän taa
~~
Olohuone keittiön ovelta
~~
Viimeisenä vaatekomero, joka sisäistää itseensä melkein kaiken muunkin vaatteiden lisäksi...:P
~~
Hirvi ja apina
~~
11.1.2010
Vuosi 2009 -> 2010
Oli joulu, sain kivoja lahjoja. Samun kaveri kehui mua, tosin se oli humalassa, mutta kuitenki. Kiitos siitä.
Oli uusivuosi, oltiin täällä mun luona humalassa. Minä, Samu, Marjo, Teemu, Katja, Toni, Tomi, Virve. Oli hauskaa.
Sitte alko vuosi 2010. Samoin alkoi työttömyys, pitäs vielä päästä käymään työkkärissä ja Kelalla, mutta ois vallan mukava saada ne kaks todistusta sitä ennen töistääää... Oon niistä sanonu jo 2 viikkoa ennen joulua, ja silti ne on 2 viikkoa myöhässä. Ne sattuu olemaan nyt mun ainoa tulonlähde, joten kiitos ja tänne ne paperit.
Ostin uuden telkkarin, 32" ja vanhan möin siskolle. Tuo uus on ihan hieno, Philips, maksoin siittä 440€, lähtöhinta tais olla 499€. Expertiltä. Entinen oli vaan niin pieni ku pitää uudelta sohvalta täältä kauempaa kattoa...
Samu meni sivariin tänään, 11.1. Siellä sillä kuluu 4 viikkoa, eikä se taida tulla välillä kotiin käymään, matka kun on niin pitkä (Kokkola-Lapinjärvi) ja siinä kestää kauan, eikä takasi mee sopivia kyytejä. Ikävä on jo nyt, kurjaa nukkua yksin. Muru pieni...
Nyt tässä työttömänä pitäs tehdä kaikkee pientä, muunnella marsujen asumusta ja siivoilla, tallivaatteet laittaa johonki sivuun ym... En oo sinne enää töihin menossa, paitsi tuuraajaks jos tarvii joku päivä. En pidemmäks aikaa.
Tänään kävin naprapaatilla, on tuo selkä sen verta kiukkunen. Oli niin kova käsittely että meinasin jo käskeä lopettamaan, sattu niin että kyyneliä tuli. Kyllä tuo selkä ja niska paukkuikin siihen malliin... Se tosin sanoi toivoneensa sen rutisevan vielä lisää, se oli niin pahasti jumissa ja kenossa. Ihmetteli että kävelen edes kunnolla enää. Vasen lonkka oli ylempänä ku oikea, johtuen siitä että lepuutan aina odottaessa, jonossa ym vasenta/oikeaa jalkaa enkä seiso paino tasasesti molemmilla jaloilla. Se asia korjaantui vähä siinä paukutellessa, sai sen parempaan asentoon. Ranka taas ei taipunu oikeelle eikä vasemmalle, se oli ku rautakanki. Seki korjaantu vähä, niskaaki se väänteli niin pahasti muutaman "oho" ja "hupsis" lausahdusten kera, se alko jo vähä pelottamaan...:D Mutta kyllä vain poksahti niskaki pari-kolme kertaa, ja tuntu niin hyvältä ku se ei nipistäny enää.
Samoin se kyseli että onko mulla nipistänu hengitys; kyllä on. Pian se kysyi että onko sydämentykytystä; kyllä vain sitäkin, oon luullu että saan sydänkohtauksen ku on tuntunu niin rytmihäiriöiltä. Mutta ei, kaikki johtuu selästä. Lohdullista tietää, mutta kurja ajatella miten huonossa kunnossa mun selkä onkaan. Noh, uudestaan perjantaina aamusta. Pelottaa jo se kipu...
Siinäpä suht lyhykäisyydessään viime aikojen tapahtumat. Marsut on pysyny terveinä onneks, nyt pitäs vaan ite alkaa vähä laihdutteleen. Toivottavasti sais niskasta itteensä kii niin että ku Samu tulee kotiin, ois saanu jo kilon tai pari pois...
Oli uusivuosi, oltiin täällä mun luona humalassa. Minä, Samu, Marjo, Teemu, Katja, Toni, Tomi, Virve. Oli hauskaa.
Sitte alko vuosi 2010. Samoin alkoi työttömyys, pitäs vielä päästä käymään työkkärissä ja Kelalla, mutta ois vallan mukava saada ne kaks todistusta sitä ennen töistääää... Oon niistä sanonu jo 2 viikkoa ennen joulua, ja silti ne on 2 viikkoa myöhässä. Ne sattuu olemaan nyt mun ainoa tulonlähde, joten kiitos ja tänne ne paperit.
Ostin uuden telkkarin, 32" ja vanhan möin siskolle. Tuo uus on ihan hieno, Philips, maksoin siittä 440€, lähtöhinta tais olla 499€. Expertiltä. Entinen oli vaan niin pieni ku pitää uudelta sohvalta täältä kauempaa kattoa...
Samu meni sivariin tänään, 11.1. Siellä sillä kuluu 4 viikkoa, eikä se taida tulla välillä kotiin käymään, matka kun on niin pitkä (Kokkola-Lapinjärvi) ja siinä kestää kauan, eikä takasi mee sopivia kyytejä. Ikävä on jo nyt, kurjaa nukkua yksin. Muru pieni...
Nyt tässä työttömänä pitäs tehdä kaikkee pientä, muunnella marsujen asumusta ja siivoilla, tallivaatteet laittaa johonki sivuun ym... En oo sinne enää töihin menossa, paitsi tuuraajaks jos tarvii joku päivä. En pidemmäks aikaa.
Tänään kävin naprapaatilla, on tuo selkä sen verta kiukkunen. Oli niin kova käsittely että meinasin jo käskeä lopettamaan, sattu niin että kyyneliä tuli. Kyllä tuo selkä ja niska paukkuikin siihen malliin... Se tosin sanoi toivoneensa sen rutisevan vielä lisää, se oli niin pahasti jumissa ja kenossa. Ihmetteli että kävelen edes kunnolla enää. Vasen lonkka oli ylempänä ku oikea, johtuen siitä että lepuutan aina odottaessa, jonossa ym vasenta/oikeaa jalkaa enkä seiso paino tasasesti molemmilla jaloilla. Se asia korjaantui vähä siinä paukutellessa, sai sen parempaan asentoon. Ranka taas ei taipunu oikeelle eikä vasemmalle, se oli ku rautakanki. Seki korjaantu vähä, niskaaki se väänteli niin pahasti muutaman "oho" ja "hupsis" lausahdusten kera, se alko jo vähä pelottamaan...:D Mutta kyllä vain poksahti niskaki pari-kolme kertaa, ja tuntu niin hyvältä ku se ei nipistäny enää.
Samoin se kyseli että onko mulla nipistänu hengitys; kyllä on. Pian se kysyi että onko sydämentykytystä; kyllä vain sitäkin, oon luullu että saan sydänkohtauksen ku on tuntunu niin rytmihäiriöiltä. Mutta ei, kaikki johtuu selästä. Lohdullista tietää, mutta kurja ajatella miten huonossa kunnossa mun selkä onkaan. Noh, uudestaan perjantaina aamusta. Pelottaa jo se kipu...
Siinäpä suht lyhykäisyydessään viime aikojen tapahtumat. Marsut on pysyny terveinä onneks, nyt pitäs vaan ite alkaa vähä laihdutteleen. Toivottavasti sais niskasta itteensä kii niin että ku Samu tulee kotiin, ois saanu jo kilon tai pari pois...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)