Jouluaatto on ihan ovella, eikä täällä meillä ole hommat läheskään hanskassa. Apua!!
Olin suunnitellut ostavani siskoille vielä yhdet lahjat, mutta tilin saldo olikin eri mieltä. Vielä pitäis avokillekkin ostaa ja päästä kulkemaan tallilla, eli ei voi tiliä tyhjäksi käyttää...
Jospa sitä huomenna vielä jotain tarttuisi käteen, miehelle on niin hankala ostaa että ARGH!! Kun hän ei mitään tarvitse eikä halua ja mitä tarvii ja haluaa niin ne maksaa aivan liikaa. Huhhuh, ei olis tähän väliin haitannut vaikka töissä olisikin. :o Kotona pitäisi tehdä vielä joulusiivo asuntoon ja marsuille, paistaa piparit, sulattaa kinkku, ostaa jouluruuat, paistaa tortut. Pari lahjaa on vielä paketoimatta, mutta se on helppo homma. Ja marsuille pitäisi hakea vielä joulusafkat metsästä.
Ehkä tämäkin joulu saadaan sujumaan. Hirveästi stressaan vaikka lahjoja on kyllä, ennenkään ei olla ilman ruokaa jääty ja elämä on jatkunut joulunkin jälkeen. Sitä vain haluaa tehdä joulusta lähestulkoon ikimuistoisen. :) Se tunnelma, lämpö, ilo. Hyvä ruoka, yhteinen aika. <3
Nämä muistojen kultaamat jouluni vain
ovat kauneinta lapsuuttain
Nämä muistojen kultaamat jouluni vain
pysyy aina mun aarteenain
Mulla on niin monta joulumuistoa mielessä lapsuudelta, eri jouluilta. Kaikki onnellisia ja iloisia. Voi kun sais vielä elää ne ajat uudelleen... Muistan kun pelasin Megamania ja oltiin toisen siskon kans kaksin kotona, sitten tuli vanhemmat ja me kiirehdittiin sammuttamaan valot ja sytyttämään kynttilät. Samoin yhden joulun kun katsottiin Lumiukkoa ja kysyin missä isä; töihin oli mennyt. Silloin oli vähä kurjaa kun isä jäi siitä kaikesta paitsi, mutta tuli se 10 jälkeen illalla kotiin. Yks joulu rakensin kuistilla lumipossua toisen siskon kanssa, täytettiin se vaikka millä ja leikattiin viipaleiks. :)
Joulupuun kauneimman, haaveistain rakennan,
kuusipuu naavaisen, siitä näin haaveilen.
Joulupuun tuuheimman, muistoillain koristan,
kuusipuun pihkaisen, muistan kuin eilisen.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti