Sitä oon tässä nyt pari päivää miettinyt ihan olan takaa. Mies suostuisi kyllä, ja hänen äitinsä ottaisi rahallisesti osaa kustannuksiin kunhan saisi ratsastaa, ts. minä opettaisin hepalla häntä. Itse hoitaisin kaiken fyysisen työn ja maksaisin osan kuluista. Siskoni osallistuisi hoitamiseen ja liikutukseen tarpeen mukaan vaikka rahallisesti ei pystykkään auttamaan. Mies pystyisi hoitamaan joitain töitä kunhan oppisi, ja taitojen kehittyessä pystyisi myös liikuttamaan heppaa kevyesti. Eli apua olisi "joka suunnalta".
Ainoa asia joka jarruttaa, on omat vanhempani. Isä ei ole oikein yhtään innostunut hevostelusta, ja äitikin sanoo että pidä se vain harrastuksena, raha kun ei kasva puussa. Tällä hetkellä olen tosiaan työtön, mies on töissä. Jos töihin pääsen, ei tule rahallisestikaan olemaan mitään ongelmaa. Tai no ostosumman kanssa ehkä, riippuen miten maksu hoidettaisiin.
Miksen siis ostaisi hevosta? Tallipaikan saisin enshätään heti kaverilta, vaikka matkaa onkin reippaasti. Olisi sitten aikaa etsiä tarkemmin se joka suhteessa sopiva paikka.
Hevonenkin olisi tällä hetkellä tiedossa, riippuen tiistain klinikkakäynnin tuloksista. Jos ei sitä heppaa niin voisi etsiä jonkun alta 3000€ hevosen, ihan vain harrastekäyttöön, ylläpitämään jo opittuja asioita.
Tiistaita odotellessa. :) Sen jälkeen miettiä uudelleen mitä tehdään. Tällä hetkellä on aika selkeä suunnitelma, jos klinikalta tullaan tarpeeksi hyvien uutisten kera, niin jep, heppa mulle. Jos tulos on liian huono, ei ole järkeä sitä ottaa vaikka kuinka kultamuru oliskin.
Tässä tallin yksi vuonohevosista, Markens Bamse eli tuttavallisemmin Bamse. :)
0 kommenttia:
Lähetä kommentti